hyperaktiivisuuden multihuipentuma

töissä, seitsemättä päivää putkeen. vielä huominen, sitten alkaa neljän päivän kipeästi kaivattu vapaus. aion käyttää joka hetken totaaliseen rentoutumiseen: huomenna töiden jälkeen hyppään dösään ja ajelen Yyteriin, sunnuntai-iltana takaisin stadiin ja maanantaina hakataan uusi kuva käsivarteen. siitä tulee superupea! kelailin myös sellasta, että lähtisin tiistaiksi käväsemään virossa, mutta joku raja munkin lompakolla on, palkka tulee vasta viikon päästä.

Harvinaista herkkua, ei ole oikeastaan mitään kirjoitettavaa. miksikö? koska voin ihan hyvin. ihmeiden aika ei selvästikkään ole ohi, sillä en muista milloin viimeksi oisin voinut kertoa ihmisille olevani ok ja todella tarkoittaa sitä.

kirjaampa ylös nyt kuitenkin muutaman asian: maanantaina oli kivelän psykiatrisella polilla tapaaminen uuden lääkärin kanssa, joka ensi-istumalta päätti, että abilify-annostani pitää ehdottomasti nostaa. kolmen viikon päästä on kontrolli, jolloin päätetään, otetaanko siihen vielä toinen lääke rinnalle, jotta saadaan agressiivisemmiksi muuttuneet mielialan heilahtelut kuriin.

työaikaani nostettiin myöskin sitten maanantaista lähtien 1,5 tuntia joka päivälle. eli kaikki vuorot on nyt sitten 8 tuntisia. maanantai oli siis oikeastaan muutosten tuulien kulta-aikaa, sillä heti kun pääsin töihin, tuli soitto, että mut on hyväksytty opiskelemaan vaatetusalalle.. en tiedä mitä mieltä asiasta olen. en halua kouluun, varsinkaan mua 4 vuotta nuorempien kanssa. ihan kun lastentarhaan joutuisi, veikkaan. toisaalta, se luultavasti on ihan käypä keino pitää itseni kiireisenä ja poissa ruoan ulottuvilta.
tästä pääsenkin sitten seuraavaan aiheeseen, eli ruokaan aka mättöön aka safkaan. 

en tiedä miten tämän nyt tiivistäisin niin ettei porukka nukahda tätä lukiessaan.. no, jostain kai pitää kumminkin aloittaa. en ole käynyt vaa´alla melkeimpä 4 kuukauteen, mutta ensi tiistaina otan itseäni niskasta ja hyppään puntarille. toivon 4 alkavaa lukua, mutta koskaan ei voi olla IHAN varma. toisaalta, ei sen kovin korkealla pitäisi olla, koska työpäivinä juon vain 5 pulloa sokeritonta batterya ja syön 3-4 viipaletta realia. vatsa on silti paisunut kuin rantapallo. taitaa olla aika nappailla laksoja, vaikka sitä nimenomaan olen yrittänyt välttää. liikuntaa en ole viimeaikoina harrastanut nimeksikään, mutta työ on sen verran fyysistä ettei ihan kokonaan pääse veltostumaan.
kun uusi koulu elokuun 13. alkaa, aion olla kuvankaunis, laiha, ja viidennen ja kuudennen tatuoinnin omistava lumikuningatar.